Maratoniin valmistautuminen

Maraton on erittäin rankka suoritus ja siihen tulee aloittaa valmistelut hyvissä ajoin. Aseta tavoite, joka auttaa harjoittelun suunnittelua ja pitää motivaatiota yllä, kun treenaaminen ei kiinnosta. Harjoittelu on mielekkäämpää, kun tavoite on hyvin selvillä.

Tutustu juoksuun lajina, selvitä että osaat juosta oikein, niin ettet saa harjoittelulla rasitusvammoja väärästä tekniikasta. Selvitä peruskestävyytesi, vauhtikestävyytesi, sekä maksimikestävyys. Harjoittelu saa olla rauhallista ja matalan sykkeen peruskuntoharjoitusta. Se luo pohjan pitkän matkan kestävyysjuoksulle. Harjoittelun suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, milloin maratonin aikoo juosta ja kuinka paljon aikaa on käytettävissä harjoitteluun. Harjoittelu on yllättävän erilaista, kun vertaa lyhyempien matkojen juoksun harjoitteluun. Intervalli-ja nopeusharjoittelut eivät auta pitkän matkan treenauksessa, sillä suurin osa harjoituksista tuleekin tehdä kestävyyttä silmällä pitäen. Syke pidetään silloin pitkiä matkoja tasaisena. Pitkiä matkoja tulisi juosta paljon, että jalat tottuvat pitkäjaksoiseen tärähtelyyn ja viikon aikana tulisi juosta ainakin yksi pitkä juoksu. Matkaa voi myös pidentää pikku hiljaa. Aloittelijalla ei välttämättä tarvitse alkuun pitkiä lenkkejä, vaan keskittyä tulisi siihen, että voi juosta useamman tunnin ilman pysähtymistä. Laadukkaisiin kenkiin tulisi panostaa, niin että harjoittelu on sujuvaa. Yksi kenkäpari kestää karkeasti 1000 km kulutuksen. Kengät tulee mukauttaa oman jalan mukaan. Ruokavaliolla on myös iso osa treenaamisessa. Mikäli ravinto ei ole kunnossa, ei myöskään edistystä tapahdu toivotulla tavalla. Pitkistä suorituksista palautuminen, on syytä huolehtia kuntoon oikealla nesteytyksellä ja ruualla. Liikkuvan ihmisen ruokavalion tulee olla monipuolinen ja riittävästi energiaa sisältävä, syömisrytmin tulisi olla säännöllinen. Turhat herkut, leivonnaiset ja makeiset tulisi jättää pois, sillä ne sitovat vain liikaa rasvaa kehoon. Kestävyysliikuntaa treenatessa saattaa huomata, että näläntunne ilmaantuu herkemmin. Erityisesti naisten tulisi muistaa, että riittävästi tulisi saada vitamiineja sekä hivenaineita, etenkin kalsium ja rauta, mitä tarvitaan muutenkin riittävästi. Näiden hyviä lähteitä, ovat marjat ja hedelmät, sekä kasvikset. Nälän tunnetta voikin näillä poistaa paremmin, kuin herkuilla. Joskus yhdessä kaverin kanssa treenaaminen tekee harjoittelusta paljon mukavamman, sillä voitte toimia toistenne motivaattorina, kun motivaatio uhkaa loppua. Yhdessä eteneminen palkitsee molempia. Nykyisin melkein kaikkien tuttavapiiristä löytyy joku, joka on juossut maratonin. Neuvot ja vinkit kisaan ja treenaukseen kannattaa kysyä myös heiltä. Pääasia treenaamisessa on kuitenkin, ettei ota sitä liian vakavasti, vaikka tavoite olisi vaativa. Muista, että treenaat vain itseäsi varten, et toisia. Koko kehoa tulee kuunnella ja mitä merkkejä se antaa, niillä ehdoilla treenaamisesi on turvallista ja johtaa ennen pitkää saavuttamaan tavoitteesi.

Maratoniin valmistautuminen

Maratonin historiaa

1896-vuonna järjestettiin Ateenassa Olympialaiset, johon maraton otettiin mukaan. Tuosta lähtien maraton, on ollut olennainen osa olympialaisia. Maraton, eli maratonjuoksun pituus on  42 195 kilometrin mittainen kestävyysjuoksumatka. Juoksumatkan pituus ja nimi perustuvat kreikkalaiseen taruun, jossa sotilas nimeltään Feidippides, juoksi Marathonin- kylästä Ateenaan 40 kilometrin matkan hakemaan apua taistelussa persialaisia vastaan, joka käytiin Marathonin-kylässä. Vuoden 1908 kesäolympialaisissa matkan pituus vakiintui ja on pysynyt samana. Ensimmäinen marathon kunnioitti perinteitä ja se juostiin Marathon-kylästä Ateenaan. Tuohon kisaan otti osaa tuolloin 11 kilpailijaa. Maailman vanhin yhä järjestettävä maraton on, Bostonin maraton, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1897. Maailman suosituin kaupunki maraton juostaan New Yorkissa, ensimmäisen kerran se juostiin vuonna 1976, reitti kulkee viiden eri kaupunginosan läpi. Sen tuoman julkisuuden myötä maratonin suosio kasvoi voimakkaasti maailmalla. 2000-lukuun mennessä kaupunki maratonit ovat yleistyneet ja nykyisin osallistujia on jo 40 000, jopa ylikin. Tunnetuimpia suurmaratoneja ovat mm. Pariisin, Lontoon ja Berliinin maratonit.

 

Comments are closed.